p i m e y d e n     m a a i l m a

Asko Stenvall

Asko / Pimeyden maailma 13

Näkymättömälle piirille

Rakkaat ystävät. On luultavaa, että pien tämän kirjeen vastaanottamisesta – ehkä jopa aiemmin – olette ehtineet unohtaa minut. Ehkä kirje itsessään katoaa matkalla. Ehkä vastaanotatte kirjeen kykenemättä muistamaan sen lähettäjää. Olen yrittänyt suojata kirjeen voimakkaimmin taioin jotka tiedän, mutta en ole varma, riittävätkö ne edes hidastamaan kirousta – kirouksen kiertämiseen tai pysäyttämiseen eivät voimani riitä.

Tunsitte minut Asko Stenvallina. Kuuluin Näkymättömän piirin perustajajäseniin, ja olen toiminut piirissä aktiivisesti alusta alkaen. Kaiken oppini olen saanut vanhalta Rabbi Sgiebelgerbiltä ja piirin muilta jäseniltä. Useimmat teistä olivat hyviä ystäviäni myös piirin ulkopuolella. Tästä huolimata ette luultavasti tunnista nimeäni tai löydä jälkeäkään minusta valokuvista tai kirjeenvaihdostanne.

Kaikki jäljet minusta ovat katoamassa todellisuudesta.

Vuosikausia olen metsästänyt kuolemattomuuden avainta. Siinä, missä useimmat teistä osaisivat nimetä lukuisia tapoja saavuttaa ruumiin kuolemattomuus, suurin osa näistä tavoista olisi perin tuhoisia sielulle, eikä minulla ole ollut pienintäkään haavetta kuolemattomuuden tavoittelusta sieluni hinnalla. Helvetti ei ole minun määränpääni.

Leikatakseni pitkän tarinan lyhyeksi: onnistuin kehittämään rituaalin, jolla sain toistettua vaeltavan juutalaisen rituaalin. Sain siis langetettua itseeni – erään pyhimyksen ruumista välikappaleena käyttäen – Herramme kirouksen, joka pakottaa minut elämään maan päällä tämän toiseen saapumiseen asti. Toisen saapumisen yhteydessä ruumiini tuhoutuu ja sieluni vapautuu. Taivaspaikkani olen jo ostanut.

Kirouksen sivuvaikutuksena jäljet minusta ovat katoamassa ystävieni – ja vihamiesteni – mielistä. Olen kivi, joka ei mereen heitettäessä aiheuta aaltoja. Toimeentuloni ja elintasoni olen varmistanut erilaisin rituaalein. Vaikka jätän teidät taakseni – ja tulette unohtamaan minut täydellisesti – tulen palaamaan keskuuteenne ratkomaan keskeneräisiksi jääneitä asioita ja selvittämään Karin ja Lassen kuolemat.

Pahoittelen äskeistä. En keksinyt ainoatakaan parempaa tapaa kertoa tuota. Kiertely ei olisi soveliasta tässä tilanteessa. Tulette unohtamaan minut, mutta ette sitä, mitä seuraavaksi kerron. Vain kertojan.

Lasse on kuollut. Lasse menehtyi Turun Pizzeria Rosson miestenhuoneeseen 19.11. liki tarkalleen kello kolmelta. Ennen menehtymistään Lasse tiesi menehtyvänsä ja uskoi Supon tavoittelevan henkeään. Aion palata kostamaan Lassen kuoleman riitein, joiden jäljiltä Lassen kuolemaan osallistuneiden tahojen sielut tulevat rukoilemaan kuolemaa – joka ei heitä pelasta; aion varmistaa, että helvetti tarjoaa näille sieluille erityisen kohtelun.

Kari on kuollut. Karin menehtyi läsnäollessani väkivaltaisen voimakkaan kouristelukohtauksen saattelemana saavuttuaan Lassen asunnolle kuulemaan Lassen kohtalosta. Karin saapuessa asuntoon tämän seurassa yritti saapua eräs turkulainen vampyyri, jonka uskon syylliseksi – tai ainakin osasyylliseksi – Karin kohtaloon. Lasse kutsui minua kerran erään väittelyn jälkeen – lievässä humalatilassa – moraalittomaksi mustan magian harjoittajaksi; aion osoittautua Lassen arvion arvoisaksi kostaessani Karin kohtalon tälle vampyyrille kivuliaimmilla mahdollisilla tavoilla. Yrittäköön rauhassa estää henkilöä, jota ei kykene löytämään.

Viimeisenä toiveenani – ennen kirjeen päätöstä ja ennenkuin unohdatte minut lopullisesti – haluaisin pyytää teitä käymään asunnollani, jonka avaimet ovat mukana kirjekuoressa. Toivon, että siirrätte jäljelläolevan osan kirjastoani Näkymättömän piirin kirjastoon. Kirjoituspöydältäni löydätte "testamenttini", jonka perusteella voitte jakaa piirin kannalta hyödyllisen omaisuuteni. Asuntoni siirtyy vuoden lopussa isoisäni perustamalle säätiölle. Luultavammin varsin pian tämän jälkeen kaikki tieto siitä, että olen koskaan omistanut asuntoa, toiminut luennoitsijana ja sittemmin professorina Helsingin yliopistolla tai opiskellut Turussa katoaa, eikä minua ole koskaan ollut olemassa.

Tulemme tapaamaan, mutta ette tule tuntemaan minua.

Rakkain terveisin,

Asko Stenvall

P.S. Liitin oheen kopion Lassen muistikirjasta. Se auttanee hahmottamaan monia jäljellejääneitä kysymyksiä. Lassen testamentin toimitin tämän tyttärelle Helenalle. Toivon, että otatte Helenaan yhteyttä mahdollisimman pian.

P.P.S. Toivoisin, että voisitte tarkistaa rakkaan Jonskuni (yhteystiedot alla) hyvinvoinnin; itse en uskalla ottaa tähän yhteyttä toistaiseksi. Nimeäni ei kannata mainita: Jonsku - kuten kaikille tulee käymään - on luultavimmin unohtanut minut täydellisesti.



Turkularp