Näkymättömälle piirille
Rakkaat ystävät. On luultavaa, että pien
tämän
kirjeen
vastaanottamisesta – ehkä jopa aiemmin – olette
ehtineet unohtaa
minut. Ehkä kirje itsessään katoaa matkalla. Ehkä
vastaanotatte
kirjeen kykenemättä muistamaan sen
lähettäjää.
Olen yrittänyt suojata kirjeen voimakkaimmin taioin jotka
tiedän,
mutta en ole varma, riittävätkö ne edes hidastamaan
kirousta
– kirouksen kiertämiseen tai pysäyttämiseen
eivät
voimani riitä.
Tunsitte minut Asko Stenvallina. Kuuluin
Näkymättömän piirin
perustajajäseniin, ja olen toiminut piirissä aktiivisesti
alusta alkaen.
Kaiken oppini olen saanut vanhalta Rabbi Sgiebelgerbiltä ja piirin
muilta
jäseniltä. Useimmat teistä olivat hyviä
ystäviäni
myös piirin ulkopuolella. Tästä huolimata ette
luultavasti tunnista
nimeäni tai löydä jälkeäkään minusta
valokuvista
tai kirjeenvaihdostanne.
Kaikki jäljet minusta ovat katoamassa todellisuudesta.
Vuosikausia olen metsästänyt kuolemattomuuden avainta.
Siinä,
missä useimmat teistä osaisivat nimetä lukuisia tapoja
saavuttaa
ruumiin kuolemattomuus, suurin osa näistä tavoista olisi perin
tuhoisia
sielulle, eikä minulla ole ollut pienintäkään
haavetta kuolemattomuuden
tavoittelusta sieluni hinnalla. Helvetti ei ole minun
määränpääni.
Leikatakseni pitkän tarinan lyhyeksi: onnistuin
kehittämään
rituaalin, jolla sain toistettua vaeltavan juutalaisen rituaalin. Sain
siis
langetettua itseeni – erään pyhimyksen ruumista
välikappaleena
käyttäen – Herramme kirouksen, joka pakottaa minut
elämään
maan päällä tämän toiseen saapumiseen asti.
Toisen
saapumisen yhteydessä ruumiini tuhoutuu ja sieluni vapautuu.
Taivaspaikkani
olen jo ostanut.
Kirouksen sivuvaikutuksena jäljet minusta ovat katoamassa
ystävieni
– ja vihamiesteni – mielistä. Olen kivi, joka ei mereen
heitettäessä
aiheuta aaltoja. Toimeentuloni ja elintasoni olen varmistanut erilaisin
rituaalein.
Vaikka jätän teidät taakseni – ja tulette
unohtamaan minut
täydellisesti – tulen palaamaan keskuuteenne ratkomaan
keskeneräisiksi
jääneitä asioita ja selvittämään Karin ja
Lassen
kuolemat.
Pahoittelen äskeistä. En keksinyt ainoatakaan parempaa tapaa
kertoa
tuota. Kiertely ei olisi soveliasta tässä tilanteessa. Tulette
unohtamaan
minut, mutta ette sitä, mitä seuraavaksi kerron. Vain
kertojan.
Lasse on kuollut. Lasse menehtyi Turun Pizzeria Rosson miestenhuoneeseen
19.11.
liki tarkalleen kello kolmelta. Ennen menehtymistään Lasse
tiesi menehtyvänsä
ja uskoi Supon tavoittelevan henkeään. Aion palata kostamaan
Lassen
kuoleman riitein, joiden jäljiltä Lassen kuolemaan
osallistuneiden
tahojen sielut tulevat rukoilemaan kuolemaa – joka ei heitä
pelasta;
aion varmistaa, että helvetti tarjoaa näille sieluille
erityisen kohtelun.
Kari on kuollut. Karin menehtyi läsnäollessani
väkivaltaisen
voimakkaan kouristelukohtauksen saattelemana saavuttuaan Lassen
asunnolle kuulemaan
Lassen kohtalosta. Karin saapuessa asuntoon tämän seurassa
yritti
saapua eräs turkulainen vampyyri, jonka uskon syylliseksi –
tai ainakin
osasyylliseksi – Karin kohtaloon. Lasse kutsui minua kerran
erään
väittelyn jälkeen – lievässä humalatilassa
–
moraalittomaksi mustan magian harjoittajaksi; aion osoittautua Lassen
arvion
arvoisaksi kostaessani Karin kohtalon tälle vampyyrille
kivuliaimmilla
mahdollisilla tavoilla. Yrittäköön rauhassa
estää henkilöä,
jota ei kykene löytämään.
Viimeisenä toiveenani – ennen kirjeen
päätöstä
ja ennenkuin unohdatte minut lopullisesti – haluaisin
pyytää
teitä käymään asunnollani, jonka avaimet ovat mukana
kirjekuoressa.
Toivon, että siirrätte jäljelläolevan osan
kirjastoani Näkymättömän
piirin kirjastoon. Kirjoituspöydältäni löydätte
"testamenttini",
jonka perusteella voitte jakaa piirin kannalta hyödyllisen
omaisuuteni.
Asuntoni siirtyy vuoden lopussa isoisäni perustamalle
säätiölle.
Luultavammin varsin pian tämän jälkeen kaikki tieto
siitä,
että olen koskaan omistanut asuntoa, toiminut luennoitsijana ja
sittemmin
professorina Helsingin yliopistolla tai opiskellut Turussa katoaa,
eikä
minua ole koskaan ollut olemassa.
Tulemme tapaamaan, mutta ette tule tuntemaan minua.
Rakkain terveisin,
Asko Stenvall
P.S. Liitin oheen kopion Lassen muistikirjasta. Se auttanee hahmottamaan
monia
jäljellejääneitä kysymyksiä. Lassen testamentin
toimitin
tämän tyttärelle Helenalle. Toivon, että otatte
Helenaan
yhteyttä mahdollisimman pian.
P.P.S. Toivoisin, että voisitte tarkistaa rakkaan Jonskuni
(yhteystiedot
alla) hyvinvoinnin; itse en uskalla ottaa tähän yhteyttä
toistaiseksi.
Nimeäni ei kannata mainita: Jonsku - kuten kaikille tulee
käymään
- on luultavimmin unohtanut minut täydellisesti.