Santeri päättää pistää kaiken yhden kortin varaan ja pakenee piilopaikkanaan pitämästään talosta metsään. Hän livistää sotilaiden saartorenkaan lävitse ja pysäyttää Turkuun johtavalta tieltä ensimmäisen näkemänsä auton. Autoa ajaa joku nuori punahiuksinen tyttö, jolta Santeri pyytää kyytiä Turkuun. Matkan aikana tyttö on vaitonainen mutta mainitsee menevänsä ystävänsä Aamun tupareihin. Santerilla ei ole Turussa juurikaan tuttuja, joten hän antaa kuvan että hän olisi Aamun tuttava. Santeri tahtoo saada kontakteja vaikka vilungilla!
Kävelymatkalla Iso-Heikkilästä Aamun kämpille Santeri yrittää nyhtää lisää tietoa Aamusta Siru-nimiseltä tytöltä, muttei saa irti juuri mitään. Lisäksi Santeri on hyvin hermostunut ja pälyilee toistuvasti, josko helikopterit ovat seuranneet häntä heitä Turkuun.
Pitkä kävelymatkan päätteeksi Santeri ja Siru saapuvat Aamun asunnolle. Kävelymatka on saanut Santerin voimaan hieman pahoin, mutta hän on kiinnostunut uutisista. Onko hänen pakonsa huomattu? Vieraille Santeri esittäytyy Urhona, koska hän epäilee olevansa etsintäkuulutettu. Santeri on kuumeinen, häntä heikottaa ja hän yrittää mennä käymään vessassa. Valitettavasti vessan ovi tuntuu karkaavan häneltä. Santeri yrittää kävellä vessan ovenkahvaa kiinni, mutta ovenkahva pakenee. Santeri jää hölmistyneenä seisomaan käytävään, ja palaa sitten takaisin ilman vessakäyntiä.
Santerilla on todella huono olo. Ja hän on hermostunut. Syöminen auttaa hieman, mutta silti päätä särkee ja vatsassa kiertää. "On tullut syötyä liian paljon yksipuolista purkkiruokaa viime aikoina" ajattelee Santeri. (Oikeasti: olento havaitsi että nyt Santeri on toisten liikkumakelpoisten olentojen läheisyydessä ja siirtyi dormant-tilasta aktiivitilaan, jotta pystyisi levittäytymään ympäriinsä) Huonovointisuudestaan huolimatta Santeri yrittää tutustua ihmisiin ja tiedustella onko sotilaiden liikkeistä mitään uutta. Ja onko uutisissa ollut mitään suurta viime aikoina. Sitten Santeri kuulee Aunen puhuvan etsivistä. Etsivätoimistosta. Santeri kiinnostuu, voisivatko nämä etsivät auttaa häntä? Santeri hakeutuu Aunen seuraan ja tiedustelee etsivätoimiston johtajaa. Hän saa vastauksen että tämä Puolikuu etsivätoimisto olisi myöhemmin tulossa juhlapaikalle. Lisää huonovointisuutta, boolia, mykän tytön antama särkylääke, hieman parempi olo. Sitten joku punkkaritypy tulee juttelemaan Santerille, ja kysyy onko Santeri se joka tarvitsee apua. Tottakai Santeri tarvitsee apua, mutta hän suhtautuu hieman epäilevästi mistä tyttö oikein tietää Santerista. Tämä tyttö, Sirius/Taru kertoo Santerille olevansa jollekulle palveluksen velkaa, ja tämä joku on päättänyt että hän haluaa auttaa Santeria. Lopulta Santeri päättää kuitenkin luottaa tyttöön, Siriukseen/Taruun. Sirius puhuu "stalkkeristaan" josta olisi kuulemma hyötyä. Myöhemmin Puolikuu tulee paikalle, ja Santeri käsittää väärin toisen heistä olevan Siriuksen/Tarun stalkkeri ja pyytää heiltä uutta passia, rahaa ja pääsyä pois maasta. Vastineeksi näistä Santeri voi varattomana vain tarjota totuuden siitä, mitä valtio salailee, sekä koordinaatit, mutta Santeri ei kerro mitä koordinaateista löytyy (UFO jota valtio salailee Maskun metsissä).
Käy ilmi, että Puolikuun hemmot eivät olleetkaan Siriuksen/Tarun stalkkereita, mutta asiaa ei enää voi korjata. Sirius/Taru ja Puolikuun tyypit neuvottelevat, Santeri voi pahoin. Steven antaa Santerille jotain lääkettä, jonka Santeri syö mielellään ja menee hetkeksi makaamaan. Lopulta huono olo helpottaa ja Puolikuu ja Sirius/Taru pääsevät jonkinlaiseen sopuun siitä kuka Santerin majoittaa siksi aikaa kunnes hänelle saadaan hankittua uudet paperit. Santerilla on nyt parempi olo, mutta hän näkee halluhuuruja. (Parasetamolia 250mg, muutama drinkki boolia, hevossärkylääkettä 2500mg, toisaalta onni että Santeriin on tarttunut kokonaisvaltainen avaruussymbiootti, muuten Santeri saattaisi kuolla seka-annostukseen) Siriuksen ystävä Jansku saapuu viimein, ja Santeri lähtee näiden kanssa yöpymään. Hän kuvaa matkan lämpökamerallaan ympäristöään siltä varalta, että pimeydessä piileskelisi sotilaita. Ketään piileskelijää ei onneksi saada näkyviin.
Siriuksen kämpillä Santerille vakuutetaan että hän on nyt turvassa. Santeri ihmettelee kovasti Siriuksen ja Janskun puheita, aivan kuten hän ihmetteli vessan toimintaa ja Puolikuun ihme-juttuja kämpillä. Pikkuhiljaa Santeri alkaa hahmottamaan, ettei kaikki voi olla hänen lääkehuuruissaan näkemiä halluja. Janskua on puukotettu, mutta hän näyttää täysin ehjältä. Santerin lämpökamerassa Jansku näytti ehkä hivenen normaalia kylmemmältä, mutta ehkäpä siitä syystä että hän oli kävellyt viileässä ulko-ilmassa, kun taas Sirius ja Santeri olivat viettäneet aikaansa sisällä. Santeri ei oikein tiedä mitä sanoisi, mutta näillä kahdella leidillä tuntuu olevan homma niin hyvin hanskassa, että Santeri päättää olla huolehtimatta. Jansku nyhtää tietoa Santerista irti...Santeri lipsauttaa asian sieltä, ja toisen täältä ja lopulta toteaa, että parempi kertoa koko totuus auttajilleen: Maskun metsiin on laskeutunut UFO, jonka olemassaolon valtio on päättänyt salata. Siksi Santeri on joutunut pakenemaan välttääkseen kohtalon, joka hänen kaikille ystävilleen on koitunut. Santeri ei aio joutua valtion kadottamaksi, vaan haluaa paeta ulkomaille väärennetyn passin turvin. Tytöt rauhoittelevat ja vakuuttavat, että he auttavat Santeria pakomatkallaan, ja estää Santeria joutumasta valtion salaisen palvelun kynsiin.Yöllä neitien suunnitelmat naamioida Santeri drag-queeniksi aiheuttaa Santerissa pientä vastarintaa.
"Hei, enkös minä saa sanoa tähän naamioitumiasiaan jotain?" Sirius ja Jansku yhteen ääneen "ET!" "Mutta minullehan jää kuitenkin veto-oikeus tässä pukeutumisasiassa?" Sirius ja Jansku yhteen ääneen "EI!"
Santeri on pitkän linjan nynny, nörtti ja scifi-harrastaja. Sirius ja Jansku puhuvat lesboilusta. Santeri tietää, että hänen vieressään on hot bondagebabe ja nätti hippityttö, mutta silti viisari ei edes värähdä. Santeri pistää tämän lääkehuurujen piikkiin. Aamulla Sirius ja Jansku päättävät lähteä shoppailemaan Santerille naamioimisvaatteita, ja jättävät Santerin odottamaan kämpille. Santerille jää kannettava ja...peti. Santeri katselee Narutoa, tuntee olonsa muuten ihan hyväksi mutta väsyneeksi ja...nukahtaa.
Santeri havahtuu hereille kun kauppareissultaan palanneet tytöt ihmettelevät Santerin kalpeutta. Santeri kuitenkin vakuuttaa olevansa täysin kunnossa, vain hieman...väsynyt. Santeri tuntee olonsa todella hyväksi, ja hänen oma kalpeutensa hieman hätkähdyttää häntä. Samalla muoviseen vessanpöntönkanteen on ilmestynyt reikä (Santeri oli jättänyt kalsarinsa kuivaustelineelle pöntön yläpuolelle, kauppareissun aikana kalsarit sulivat harmaaksi mössöksi, joka sulatti kannen ja livahti viemäriin) ja herää keskustelua viemäridemoneista. Jansku ehdottaa 10 minuutin torkkuja, joka väsyneelle Santerille on ihan okei.
Torkut...ja torkkujen jälkeen Jansku toteaa, että Santerissa on sisällä joku mömmö joka syö häntä sisältä päin. Santeri ei voi uskoa asiaa. Eihän hän edes käynyt UFO:n laskeutumispaikalla! Jansku kuitenkin väittää että asia on näin. Kaiken varalta Taru tekee Santerille fail-safe korun, jolla Santerin tietoisuus hyppää henkimaailmaan ja mahdollisesti sotilaiden käsiin joutuva ruumis on pelkkä tiedoton olento, näin Santeria ei voida kuulustella paljastamaan tietojaan. Lopulta asiaa päätetään lähteä varmistamaan Puolikuulta, ja Sirius soittaa Puolikuun paikalle. Puolikuu saapuu Karibian parkkipaikalle ja Taru ja Jansku naamioivat Santerin tunnistamattomaksi hassulla hatulla. Puolikuu tavataan Karibian pihalla ja Puolikuu sählää automatkan aloittamisenkin tehokkaasti: avaimet ovat henkilöllä joka ei aio tulla auton kyytiin...voi jööses. Santeri tuntee olevansa luotettavissa käsissä ja mainitsee jälleen kerran"purjeveneen" (Santeri on pariin otteeseen uhonnut pöllivänsä purjeveneen satamasta ja seilaavansa Ruotsiin jos mikään muu ei auta)
Viimein Puolikuu onnistuu saamaan Santerin toiseen olinpaikkaan, johonkin puutaloon. Siellä Santeria aletaan tutkimaan kirjaimellisesti suurennuslasin kanssa. Ilmari hämää ja Steven kuppaa Santerin säärestä yllättäen verinäytteen pulloon. (Auts!) Ilmari tutkii mahdollisuutta, josko kalpeaa mr. Friikkiä vaivaa demoni. Kasvomaalauksia, pyhää vettä ja jeesusmunaa sekä pari spiritus sanctus dominei -chanttia, muttei mitään vaikutusta, eli demoni ei ollut kyseessä.
"Mutta mää voin ihan hyvin." "Sä et näytä siltä."
Seuraa hetken pohdintaa, punainen susi -jutustelua, suunnittelua josta Santeri on pihalla...sitten Santeri huomaa valuvansa harmaata mönjää lattialle. Haavasta, josta pitäisi tihkua verta, tuleekin jotain harmaata visvaa. Uups, ampuukohan Steven heti jos huomaa sen? Santeri kertoo asiasta ensin Ilmarille, ja sitten vasta Stevenille. Raottaessaan sideharsoaan harmaata visvaa valuu hanakasti puulattialle, josta urheat etsivämme kauhovat sitä talteen kumihanskoin suojautuneena testiastioihin. Seuraa tutkimista, Ilmari syöttää harmaalle mönjälle banaanin, jonka jälkeen harmaa mönjä syö jälkiruuaksi koko ison teekupin ja Ilmarin kumihanskat, ja livahtaa sen jälkeen keittiön tiskialtaasta viemäriin. Nom nom nom. Pieni paniikki. Mitä tapahtui Stevenin keräämälle verinäytteelle? Uups, laukussa, johon näyte pistettiin, on reikä. Verinäyte pakeni astian, laukun ja lattian läpi pakoon.
Taru päättää ottaa yhteyttä Santerissa majailevaan mönjään siltä varalta että se on tietoinen ja sen kanssa voi neuvotella. Niin Emmi ja Taru nyhtävät Santerin ja Santerissa asuvan mömmön henkimaailmaan. Santeri on henkimaailmassa todella sairaan näköinen laiha varjo itsestään, ja mömmö on sykkivä harmaa massa, joka vain yrittää ottaa kontaktia toisiin mömmöpesäkkeisiin: "Mitä pesuetta olette? Mikä on teidän massanne? Kuinka nopeasti lisäännytte?" Taru yrittää puhua mömmölle mutta mömmö toistaa vain samaa litaniaansa. Sitten Taru hermostuu ja räiskäyttää mömmöä sähköllä. Mömmö on hetken aivan hiljaa...ja sitten ampuu Tarun henki-avataria takaisin säteilyllä. Taru katkaisee yhteyden ja kaikki palautuvat takaisin aineelliseen maailman. Tosin...nyt mömmö osaa Santerin aivoilla mennä itsekin henkimaailmaan.
On puhetta siitä, miten homma hoidetaan, aiemmin Santeri jossain vaiheessa hermostui ja heitti harmaata mönjää Marikan päälle motivoidakseen tätä toteuttamaan menneisyyttä muuttavan jutun. Nyt tilanne näyttää niin pahalta, että menneisyyden peukaloimista oikeasti harkitaan. Lupa päätetään kysyä, ja Lyden kutsutaan antamaan lupa. Lyden tulee paikalle, Santeri selittää kaiken Lydenille ja harkinnan jälkeen Lyden antaakin luvan toteuttaa menneisyyttä muuttavan aikahypyn. Ilmari valmistautuu ja tekee aika- auts, henkimaailmassa onkin mömmöpesäkkeitä jotka estävät suunnitelman toteuttamisen, ja Ilmari saa lämää ja haavoja. Yleistä paniikkia, hätäilyä, hätäensiapua, teorisointia ja sitten Santeri, Taru ja Jansku päättävät lähteä hakemaan ruokaa.
Kun kolmikko palaa ruanhakumatkalta, he kohtaavat kadulla Lydenin, joka rauhallisesti tupakkaa poltellen toteaa, että ei tarvitse hätäillä: he ovat kaikki kuulemma lähestyneet ongelmaa väärältä kantilta.
Rappukäytävässä Taruun iskee jokin kohtaus. Hän menee kaksinkerroin, kirkuu ja juoksee sen jälkeen sisälle taloon höpöttäen jotain niityistä, täysikuusta ja punaisesta sudesta. Santeri on pihalla ja keskittyy syömään hampurilaista, kun on ollut koko ajan pieni nälkä. Olo on hyvä mutta nälkä on vähän koko ajan. Sitten seurue lähtee takaisin Tarun kämpille nukkumaan. Matkalla Santeri on yhä enemmän sitä mieltä että Symbioosi mömmön kanssa saattaa olla ihan hyvä juttu: se tekee kaiken fyysisen työn eikä tarvitse muuta kuin keskittyä henkiseen: ei ole kylmä, ei hengästy, ei tarvitse välittää viiltohaavoista...ja Santeri on ollut hengissä 4 kuukautta mömmön kanssa ja tuntee nyt olonsa todella hyväksi.
Kolmikko menee nukkumaan ja yön aikana Jansku katoaa. Taru on sitä mieltä että Jansku katosi Rymättylään. Yön aikana Santerille on ilmaantunut päähän uusia tietoja ja taitoja...tuntuu siltä, että mömmöverkoston isänniltä keräämät tiedot ja taidot tihkuvat suoraan Santerin aivoihin. Santeri osaa tiirikoida autojen ovia, ampua aseilla, tehdä shamaanimatkoja, olla teknoshamanistihörhömaagi, tietää Turun vampyyrihierarkista...uups...on asioita, joita ei välttämättä kannattaisi tietää.
Santerista on yön aikana tullut jonkinlainen Million Dollar Man, hän tekee äkkisiltään yks kaks henkimatkan jolla hän tarkistaa josko joku olisi unohtanut autonavaimiaan jonnekin tai oviaan lukitsematta. Sen jälkeen Santerilla ja Tarulla on käytössään auto ja luottokortti, jolla he ajavat Emmin talolle. Matkalla Santeri alkaa tajuta asioita, että mömmö alkaa pikkuhiljaa myös muuttaa hänen minuuttaan. Vaikka onkin houkuttelevaa saada käyttöönsä runsaasti tietoja ja taitoja, se, että ei ole enää oma itsensä vaan mömmön talutusnuorassa ei oikein onnaa...Santeri tekee muiden häärätessään asioitaan henkimatkan ja huomaa, että henkiulottuvuudessaan hänen oma itsensä kutistuu hälyttävää vauhtia: vielä aiemmin aamupäivällä hänestä oli jäljellä aivot ja silmät, nyt enää osa aivoista ja silmät. Santerin minuus on katoamassa. Santeri tekee kiireesti parit modifikaatiot Tarun valmistamaan koruun: nyt korun irroittaminen tappaa Santerin, ja viskaa hänen sielunsa ei henkimaailmatasolle jolla mömmö jyllää, vaan jollekin toiselle henkimaailmatasolle. Santeri kertoo tästä pikaisesti Tarulle ja livahtaa sitten tekemään äkkiä itsemurhaa. Oijoi, mömmö ei anna Santerin irroittaa korua, koska mömmö haluaa Santerin olevan elossa jotta voisi käyttää tämän tietoisuutta ja muutettua persoonallisuuttaan hyödykseen. Santeri yrittää seppukua rituaaliveitsellä, mömmö ei anna Santerin suolistaa itseään, mutta Siru huomaa Santerin aikeet. Santeri kertoo että nyt on kiire, Sirun on tapettava Santeri. Siru ei suostu, vaan haluaa kutsua Stevenin hoitamaan homma. Steven on vessassa, Siru huhuilee oven läpi. "Stevenille se ei tuota mitään tunnontuskia" Santeri tuntee että persoonallisuus katoaa ihan kohta (Uuuuups, kello on 9:59 jotain!) "Siru, jos voisit ottaa tämän korun irti?"
Siru ottaa korun irti, Santeri kiittää ja kaatuu kuolleena sänkyyn.
Ei mennyt muuten yhtään tiukalle! Aikaa jäi varmaan vain ehkä 10-20 sekuntia!
Mömmö ei ole mielissään että keskusnodi katosi, ajattelutoimimaton ruumis on hyödytön paitsi mömmömassana, jolloin ruumis, joka Santerista jäi jäljelle (itse asiassa Santeria oli jäljellä varmaan enää silmät, aivot ja iho) muuttuu lopulta kokonaan harmaaksi massaksi ja valahtaa sängyn ja lattian läpi maahan.
"Ahaa. Osaisitteko kertoa jotain, mikä liittyy Turun
tämänhetkiseen
tilanteeseen?"
- Klaus Lyden Marikalle, kun tämä on epäröinnin
jälkeen paljastanut
itsessään tapahtuneet muutokset -
"Minun täytyy maalata Ilmari."
- Marika Anetelle, kun tämä kysyi mihin Marika tarvitsee
vesivärejä -
Marika palasi Suomeen luullen saaneensa Tiibetistä jonkin oudon taudin. Hänen silmänsä olivat muuttuneet mustiksi ja hiuksensa valkoisiksi. Olo oli edelleen huonon ja karmivan välillä, valo sattui silmiin sekä muistikatkokset vaivasivat.
Aikansa epäröityään Marika sai kerrottua näistä muille paikalla olleille etsivätoimiston jäsenille ja huomasi, ettei kukaan - ainakaan avoimesti - suhtautunut häneen eri tavalla kuin ennen. Huojentavaa. Seuraavaksi asia piti paljastaa Herra Lydenille - mikä olikin jo paljon vaikeampaa, mutta ei hänkään tuntunut ottavan juttua kovin vakavasti.
Olento, joka vielä oli - ulkoisia merkkejä lukuun ottamatta - kohtuullisen huomaamattomana Marikan sisällä, pystyi kuitenkin jo vaikuttamaan asioihin (Marikan tietämättä). Niinpä ei-toivotut asiat - kuten Aamun wc:ssä ollut paikkajatkumon häiriö, ulkoavaruudesta tullut virus sekä Ilmarin yrittämä ajanmuokkausrituaali - joko poistuivat päiväjärjestyksestä tai eivät toimineet tekijän toivomalla tavalla.
Muistikatkokset tihentyivät. Marika hukkasi autonsa, ajantajunsa ja lopulta itsensä.
Lauantaina 24.5.2008 klo 23:30 Marika - sellaisena kuin hänet tunnettiin - lakkasi olemasta.
"Miettikö kukaan koskaan, _miksi_ Marika ravasi ympäri puolta
maapalloa?"
"Yksi tarina kertoo, että Vlad Tepes - paremmin tunnettu nimellä
Dracula -
kuoli omien miestensä kätten kautta. Hänen
päänsä lähetettiin Turkkilaisille
rauhantahdon eleenä. Tätä tarinajälkeä
vampyyreihin jokseenkin
pakkomielteisesti suhtautunut Marika seurasi. Romaniasta Turkkiin,
Turkista
Espanjaan, Espanjasta Tiibetiin. Hän etsi Draculan
päätä."
"Miksi hitossa?"
"No kun ... yksi myyteistä kertoo Draculan olleen ensimmäinen
vampyyri.
Marika halusi nähdä, oliko sillä hampaat."